Taukoa oikeastaan kaikesta treenaamisesta pidettiin Tildan juoksujen ajan. (Jotka onneksi saatiin ajoissa päätökseen!) Ainoastaan muistinoutoja ja kerran jälki ja ruutu ollaan tehty. Siispä villitolleri on joutunut tyytymään uimiseen ja hihnalenkkeilyyn. Luova tauko on kuitenkin tehnyt hyvää. Eilen "viimeistelytreeneissä" mukana oli superpätevä pieni punainen, joka oli mahtavasti kuulolla ja jolla vauhtia riitti. Etukäteen jännitin treenejä aikalailla, mutta juoksuhaahuilu oli tiessään! Varmemmalla mielellä siis lähdetään huomenna kohti Agirotua!
Tänään käytiin Sarin kanssa jo ilmottautumassa huomisiin koitoksiin, jotta aamu olisi rauhallisempi. Hyvä näin, sillä pitkässäpitkässä jonossa auringonpaahteessa seisoskelu oli mukavampaa ilman kiirettä rataantutustumiseen. Saatiin kisakirja Tildalle ja lähdettiin metsästämään mittauspaikkaa ratojen tuntumasta. Sain huokaista viimeisen helpotuksen huokaisun, kun Räsäsen Minna mittasi Tildan mediksi ja laittoi puumerkkinsä uutukaiseen kisakirjaan. Nippanappa medi tuo mötkö on, mutta sehän riittää meille mainiosti! Hiukan haisteltiin kisatunnelmaa myös ratojen laidalla ja oli ihana huomata, ettei jännitys siellä paikanpäällä hiipinyt ollenkaan vatsanpohjaan. Tildakin pötkötteli ja kieriskeli nurmikolla, vaikka ympärillä oli hulinaa. Kuumuudella taisi tosin olla osansa siinä sopassa...
Huomenna sitten katsotaan, kuinka valmiita ollaan. Lupa on hyllyttää, mutta sitä ei tavoitella. Nurmikko alustana voi olla aika haastava. Samoin juurikin aamupäiväksi luvattu vesisade ei ainakaan helpota liukkaalla nurmikolla... Mutta sitten se nähdään! Aamulla ensimmäinen startti ja illalla toinen. Nyt pakkaamaan reppua aamua varten!
 |
| Än, yy, tee, TULE! (kuva: Sari N.) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti