Ei mene ollenkaan putkeen...

...eikä oikeastaan mihinkään, mihin pitäisi. Kaksi starttia ja molemmilla kerroilla radalla olin minä. Ja Tilda. Erikseen. Jotain on tälle asialle tehtävä ennen kuin seuraavan kerran edes harkitsen kisaamista. Ei vaan ole mitään käsitystä, mitä voisi edes yrittää. On täysin sattuman kauppaa pysyykö Tilda hallinnassa. Ehkä kisatilanne on vaan niin eri pikkuketun päässä sekä omassa päässäni, ettei me pystytä rennosti sitä ottamaan ja kaikki valuu käsistä. Raivostuttavinta tänään oli, että me oltaisi osattu nämäkin radat ja mahdollisuus olisi ollut mihin vain...

Ensimmäiseltä radalta en tajunnut edes lähteä ajoissa pois, vaikka peli oli jo menetetty. Rämmittiin siis maaliin. Toisen radan alkupätkä on kuvattuna. Tässä blogissa se on muistutuksena itselle. Ja tietenkin, jos joku siitä saa jotain irti ja osaa sanoa, mitä siinä tapahtuu ja miten sitä voisi korjata.

 

Näyttää siltä, että Tilda teki samaa kuin viime treeneissä, kun ohjasin ilman käsiä. Se hakee esteitä itsenäisesti, eikä odottele ohjausta ollenkaan. Toisen esteen jälkeen Tilda näki keinun ja pujahti sinne puomin ali. Esteen 11 eli punaisen putken jälkeen nenä ilmeisesti osoitti rengasta, vaikka olisihan se hyppykin ollut siellä... Supervauhtiin ferrari ylsi, siitä pieni plussa sille.

 

Ihana aurinkoinen pakkassää olisi ollut nautiskella Janakkalassa enemmänkin kisatunnelmasta muiden tollereiden kera. Ei huvittanut jostain syystä. Onneksi tuli kuitenkin räpsäistyä pari kuvaa villikosta pellolla. :)