sunnuntai 22. marraskuuta 2015

TK1 Tilda

En malta olla ihmettelemättä, mihin tuo pieni kettu venyy. Tai mihin me yhdessä pystymme, kunhan usko ja luotto on kohdillaan. Lauantaina Tamskin tokokokeessa me ei todellakaan oltu parhaimmillamme, mutta kas kummaa - kotiin viemisinä oli ALO1 -tulos ja koulutustunnus TK1. Tilda on kyllä huikea pakkaus. Sen kanssa kun pääsee yhteisymmärrykseen, niin mikä vaan voi toimia täydellisesti.

Ensilumikin satoi ja aamun lenkki tehtiin Sellan, Hilpin ja Sarin ja kameran kanssa.


Kokeessa oli sitten tiedossa ensimmäisenä liikkeenä paikallaolo ja yksilöliikkeisiin meidät oli arvottu toiseksi koirakoksi. Mahdollisimman huono asetelma Tildan kannalta. Miten saan sen vireen ensin alas ja heti perään ylös? Onneksi meillä oli hyvin aikaa ennen kokeen alkua. Tein odottelualueella pientä treeniä Tildan kanssa ja jäin sitten istuskelemaan. Tuloksena kiljuva ja ryömivä pikkukettu. Edellinen luokka oli jo loppusuoralla ja Tildan vire oli aivan liian korkea paikalla makaamiseen. Kun en muuta keksinyt, niin otin kiljukaulan ja mentiin tyhjälle naapurikentälle agilityesteiden sekaan tekemään seuruuta namipalkalla. Loppuun sain lyhyen onnistuneen paikkamakuunkin. Sitten olikin mentävä tuomari Harri Laisin puhutteluun ja kehääntulotarkastukseen. Tilda oli hiljaa ja istui, kun tuomari puhui ja saatoin huokaista helpotuksesta. Kehääntulotarkastus ei kuitenkaan ihan nappiin mennyt. Tilda meni kivasti haistamaan tuomaria, mutta kun otin pannasta kiinni ja mies kumartui tarkastamaan juoksuja, niin kettusen epäily heräsi ja se haukkui tuomarin. Saatiin lupa mennä kehään. Tuomarin saapuessa tarkka kettu posahteli muutamaan otteeseen. Ehkä vähän jännitti irrottaa hihna.

Paikalla makaaminen 10 - Tällä kertaa matkassa oli onneakin. Tuomari ei tainnut kuulla, mutta jouduin kaksi kertaa käskemään maahan ja Tilda piippasi rivistössä. Nyt se ei todellakaan laskenut päätään maahan, niin kuin viime kokeessa, vaan tarkkana tsekkasi ulko-ovea, joka avautui vähän väliä jonkun tullessa halliin. Ehkä siinäkin oli meidän pelastus...

Seuraaminen 6 - Tosi kökköä. En nähnyt silmäkulmastani Tildaa ollenkaan sen haahuillessa ihan vähän jäljessä ja haistellessa maata. Juoksuosuudessa se oli hyvin mukana ja se kuulemma meidät pelasti nollalta.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8 - Alkuun taas haahuilua, tuli kuitenkin mukaan ja meni käskystä maahan. Haistelua koko makuun ajan.

Luoksetulo 8 - Ihana vauhdikas luoksetulo, mutta tuomari ei tykännyt hypystä perusasentoon...

Noutoesineen pitäminen 10 - Huomaamattani otin pienen askeleen antaessani Tildalle kapulan. Siitä olisi voinut antaa nollan.

Kauko-ohjaus 8 - Tilda nousi vasta toisella käskyllä istumaan.

Estehyppy 9 - Taas loikka perusasentoon.

Kokonaisvaikutus 8 - Olisin kuvitellut alun haukkumisen vaikuttavan enemmän.

168 p. ALO1 TK1
Sijoitus 4/9

Paikkamakuun jälkeen ongelma olikin, kuinka saan pikkuketun kierrokset nousemaan. Autossa se olisi tapahtunut itsestään, mutta nyt ei ollut aikaa, koska olimme vuorossa jo toisena. Leikitin Hilppaa pupupallolla ja niillä mentiin sitten. Vire ei ollut se, mitä olisin toivonut ja se näkyi erityisesti alussa seuraamisessa ja liikkeestä maahanmenon haistelussa. Vireeseen nähden Tilda toimi kuitenkin yllättävän hyvin liikkeiden loppua kohden. Välitkin olivat sujuvat ilman suurempia haisteluita, kun sai siirtyä suoraan liikkeestä toiseen, eikä tarvinnut tuomaria kuunnella välissä.


 


Nyt ajatukset kohti avointa. Kiva päästä keskittymään taas niihin vauhdikkaampiin liikkeisiin. Ja oikeastaan kiva rauhassa myös keskittyä moneen muuhun tärkeään asiaan. Maijun koutsaamissa tehoryhmän treeneissä perjantaina tehtiin viimeistelyä koetta varten. Kehääntulo ja liikkeeseen siirtyminen, palkka. Lyhyt seuruu, palkka. Liikkeestä maahan, kehu ja hyppy, palkka. Liikkeen alkuun siirtyminen, palkka. Pitäisi vastaisuudessakin treenata enemmän niin, että palkka saattaa tulla myös hienon siirtymän jälkeen. Tildan mielestä homma loppuu nyt siihen, kun liike loppuu ja se on ottanut vapauden vapauttaa itsensä, kun mitään ei sen mittapuun mukaan tapahdu. Ja Tildallehan vapautuminen tarkoittaa haistelua. Etenkin hallissa sen nenä tuppaa eksymään maahan jatkuvasti. Maiju neuvoi kiinnittämään tähän huomiota ja nätisti puuttumaan heti, jos Tilda haistelee kentällä. Kokeita ajatellen liikkeiden väliin oman käskyn opettaminen Tildalle ei olisi huono ajatus. Käsky, jossa kriteerinä on lähellä pysyminen ja se, ettei nenä mene maahan. Vanha "tässä" -käsky ei oikein toimi, vaikka alunperin kriteeri siinä oli sama. Onpa kivaa! Taas on uusi hyvä fiilis treenata tokoa! Meillä on hurjan paljon opittavaa, eikä se ole ollenkaan huono asia. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti