Noutamista

Eilen aloitettiin sitten Nuuskujen pentukurssin metsäkerrat, joiden aikana saadaan tietoa treenailusta taippareita varten. Otin aiemmin päivällä kasvattajalta saamamme kuivatun variksen siiven esiin ja näytin sitä Tildalle. Varauduin jo taisteluun aarteesta, kuten joitakin kuukausia aiemmin, kun Tilda sai variksen. Nyt tyttönen olikin vähän ihmeissään ja varovasti otti variksen siipeä suuhun ja jopa toi minulle käskystä. Parempi kai näin päin. Edellisellä kerralla varis oli niin hieno, että sulat meinasivat lähteä ja minä saada kettusen hampaista.

Valmistauduttu oli siis riistallakin metsään, mutta teimmekin treeniä dameilla. Ensin tehtiin luoksetulo metsästä. Tätä täytyykin omissa treeneissä myös ottaa aina noutojen alkuun, jotta luoksetulo vahvistuisi ja siirtyisi sitten noutoihinkin. Ovathan nekin luoksetuloja, mutta vaan noutoesine suussa. Tilda tuli vauhdikkaasti suoraan luokse käskystä ja hienosti pysähtyi eteen. Pilli oli unohtunut autoon, joten sillä ei voitu luoksetuloa kokeilla. Seuraavaksi tehtiin markkeeraus. Tätä olen tehnyt niin, että olen itse heittänyt damin metsään tai muutamalla kerralla heittäjä on ollut sivussa linjaan nähden. Nyt kun dami heitettiinkin samasta suunnasta, mistä Tildan piti se hakea, niin tyttö jähmettyi kesken noudon. Siellähän seisoi ihminen, ei sieltä voinut mitään hakea! Helpotettuna (uusi dami lähemmäs minua) tehtävä saatiin suoritettua ja Tilda toi damin minulle käteen pienen takaakierron kautta. Haku sujui paremmin, vaikka siinä sähläsinkin itse käskyjen kanssa. Täytyy muistaa pitää hae ja etsi -käskyt toisistaan erossa. Toinen markkeerauksissa ja toinen haussa, jossa kuitenkin koiran pitäisi käyttää nenäänsä ja oikeasti etsiä, että dami tai riista löytyy. On sitä vaan ihana katsoa, kun pikku kettu tosissaan etsii aarretta puskista ja mättäiltä! Ja kaiken lisäksi Tilda palautti dami-aarteen minulle käteen. :) Tosin taas sen pienen mutkan kautta, mutta palautti! Eipä niistä palautuksista erikseen taida kannattaa ottaa stressiä. Treeniä ja varmuutta vaan koko noutoon ja paljon luoksetuloja metsässä, niin jospa se siitä. Muistinouto jäi meille kotitreeniin tältä kerralta. Joskus ollaan sitäkin jo tehty Tiin kanssa, mutta nyt vaan vielä lisää. Pitäisi ottaa tehotreeni noutoja tälle kahdelle viikolle ennen kurssin seuraavaa kertaa. Ja hankkia lisää dameja kotiin.. Tänään vaihdetaan kuitenkin lajia, kun Tii pääsee taas liitelemään agiradalle. Siinäkin laji, jossa riittää opittavaa ja treenattavaa niin ohjaajalla kuin koirallakin. Ei kai me olla kasattu liikaa opittavia asioita? Oli vielä se tokokin..