Seuraaminen aloitettiin Tildan kanssa alusta, kun petokurssilla saatiin ohjeet sen opetteluun kontaktin kanssa. Aiemmin Tamskin tokossa aloitettiin seuraamisen harjoittelu imuttamalla, mutta koska Tilda todella helposti katsoo namikättä, niin ajattelin nyt yrittää seuraamista heti kontaktin kanssa. Vaikealta se on nyt alussa kyllä tuntunut, mutta ehkä se tästä lähtee. Tildan kanssa saa olla tarkkana, että palkkaa varmasti oikeasta suorituksesta. Se kun meinaa kontaktin jälkeen askeleen ottaessa jo katsoa minun ohi suuntaan, josta nami tulee.
Mutta sitten noutaminen! Edellisellä kurssikerralla Tilda lähti noutoon hyvin, mutta haettuaan damin ei todellakaan halunnut tuoda sitä minulle, vaan omia itselleen. Tii kaarteli häntä pystyssä dami suussa tarpeeksi kaukana minusta, eikä lotkauttanut korvaansakaan luoksetulokäskyille. Lopulta sain damin palautuksena, kun kouluttaja ajoi Tildan luokseni sekä toisella kerralla painokkaammalla täällä-käskyllä. Tavallista dominoivan tyttösen käytöstä tuo kuulemma, joten palautuksia on treenattava kovasti. Tällä kurssikerralla dami putosi heinikkoon, josta Tilda sai etsiä sitä vähän aikaa. Ja yllättäen pienen pienen mutkan kautta dami palautui minulle! Tosin putosi eteeni, kun en tajunnut ottaa sitä käsi ojossa vastaan. Sama tapahtui toisellakin markkeerauksella. Olinpa kuitenkin todella tyytyväinen pikku kettuun! Taisi tehdä hyvää palautukselle, kun Tilda joutui vähän etsimään damia, eikä nähnyt sitä suoraan tasaisella asfaltilla. Eilen treenattiin mökillä metsässä, jossa selvästi oli kamalasti hajuja haisteltavana ja Tiin keskittyminen olikin sitten vähän vaihtelevaa. Tehtiin yhdellä damilla hakuruutua ja markkeerauksia. Hakuruutu sujui paremmin ja sain pari kertaa jopa käteen damin pienellä kierroksella varustettuna. Tosi hienosti Tilda kuitenkin odottaa paikallaan, kun vien damin. Markkeeraukset alkoikin sitten olla aikamoista houkuttelua ja täällä-käskyn toistamista. Hajut meinasivat viedä voiton. Sain lopulta damin palautuksena. On näissä noudoissa tekemistä! Välillä Tildan kanssa kaksin treenatessa kaikki toimii tosi hienosti, välillä taas kettunen tekee, mitä sitä huvittaa. Voi voi.
Mä tuun! |
Mut hei mikäs haju tossa on? |
Mökkeillessä Tilda ekan kerran meni itse uimaan! Kahlailu on ollut tähän asti kivaa ja pari päivää sitten kaverin kanssa kilpaa juostessa Tilda hyppäsi - varmaan epähuomiossa - järveen ja ui kiireesti laiturille. Mökilläkin lelulla houkutellessa muutamat mulaisut veteen sattui, mutta sitten, kun sopiva kohta rannasta löydettiin, josta pääsi veteen hyvin, niin Tilda jo itse tuli veteen hakemaan lelua ja ui myös luokseni aika syvällekin. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti