Alkuviikosta meille tuli kummallinen vieras. Ensin ulkona piti vaan kävellä edestakasin ja ympäriinsä ja yhtään ei annettu sisälläkään leikkiä, vaan piti olla paikallaan. Meillä kävi siis koirahieroja Susanna Myllynen. Tilda oli esimerkillinen asiakas ja osasi ottaa rennosti, vaikka alkuun se ei tuntunut tietävän, miten päin olisi ollut. Lopulta silmät lupsuivat, mutta pienistäkin pihan tai rappukäytävän äänistä oli toki ilmoitettava pelottavalla murinalla. Muutama pieni jumi Tildan alaselästä löytyi, mutta ne aukesivat helposti. Susanna kertoi Tildalla olevan ikäisekseen hyvät reisilihakset sekä hyvin kulmautunut etuosa. Saatiin myös venytysvinkkejä namin avulla tehtäväksi. Tosi mukava hierontakokemus oli meillä kummallakin! Kiitos Susanna!
Ennen torstain agilitya käytiin Tildan kanssa ostoksilla. Hankintalistalla oli takki treenikäyttöön sekä heijastinliivi pimeisiin sateisiin iltoihin. Pohdinnan ja sovittelun (joka oli hurjan inhottavaa) jälkeen päädyin Back on track verkkoloimeen ja hienoon oranssiin (tottakai!) Hurtan heijastinliiviin.
 |
| Uusi loimi päällä. |
Verkkoloimea testattiinkin heti käytännössä ja hyvä oli! Tilda ei ihan ehkä vielä tykkää siitä yhtä paljon kun mä, mutta kyllä se siitä!
 |
| "Noni et kuvaa enää ja ota tää juttu mun päältä pois." |
Aksatreenit ainakin sujuivat loistavasti. Päätettiin panostaa vahvoihin esteisiin ja sillä teemalla treenattiin kontakteja ja keppejä. Olinkin todella tyytyväinen treeniin, josta jäi niin hyvä mieli. Viime kerroilla keppien pujottelu oli ollut Tildalta hukassa, mutta nyt kettunen oli taas loistavasti mukana. Laitoin varmat ohjurit alkuun ja kun kepit sujuivat, poistin verkkoja yksitellen. Lopulta meillä oli se kohtalokas tuplavälikin siellä, mutta pikkukettu sen kun pujotteli! Ja lujaa pujottelikin! Kontakteja treenailtiin vaakatasoon levitetyllä aalla. Namitargetin kanssa Tilda osaa kontaktin hienosti. Nytpä siis päädyttiin häivyttämään namia ja vahvistamaan oikeaa asentoa. 2on2off treeniä kotona ja naksutin mukaan aksaan ensi kerralla. En malta oottaa, että päästään Tallille taas! Lelupalkkausongelmaan Johanna neuvoi noutamisen vahvistamista. Noutaminen on kuitenkin Tildalla geeneissä. Lelun tuomisesta on vaan tehtävä se kaikkein paras juttu. Toki Tildan iällä on myös pienen pieni osuus lelun kanssa rallatteluun... Viimeistään liikkumisesta ketun kakaraksi tunnistaakin. :)
Ihana pikkukettu on myös pitkän noutamistauon jälkeen tehnyt pari huippua damihakuruutua. Ei mitään vikaa. On se vaan todistanut taas olevansa taitava! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti