Liidellen ja pujotellen

Pitkästä aikaa treenikuulumisia agilityrintamalta! Ollaan menty yhtä vuoristorataa Tildan kanssa. Joka toisesta treenistä olen lähtenyt itku kurkussa ja korvat sauhuten ja Tilda vastaavasti korvat luimussa maansa myyneenä. Joka toinen treeni onkin saanut sitten hymyn ulottumaan korviin saakka. Tänään oli se hyvä päivä!

Tehtiin 18 esteen möllirataa, sekä omia estetreenejä. Radan aloitus oli heti loistava, kun ohjausyrityksestäni huolimatta Tilda valitsi puomin hypyn sijaan. Oma vikahan tuo oli, kun luulin taas voivani ohjata kettusta vasemmalla kädellä. Huomattavasti parani meno, kun muistin ohjata tarkemmin. Tilda lukee ohjaustani edelleen superherkästi. Joku kouluttaja kehui Tildaa, kun se nuoreksi koiraksi lukee minua niin hyvin, mutta enpä tiedä... Hankalaa se vaan on. Toinen haaste radassa oli yllättäen aan kontakti. Jostain syystä Tilda ei taas ottanut kontaktia, vaan valahti alas. Ei auttanut tällä kertaa oma hidastelu, eikä ajoissa "ota" -käsky. Vasta, kun juoksin aalla Tiin edelle ja eteen, niin se pysähtyi kontaktiin oikein. Hyvä niin, mutta mistäpä taas tämä... Puomilla kontakti sujuu edelleen hienosti. Vauhtikin on tosin hitaampi kuin aalla.

Esteistä kepit tarvitsevat edelleen paljon treeniä. Hyvällä mallilla ne kuitenkin jo ovat. Päätin tässä jo aiemmin heittää ohjurit lopullisesti syrjään ja naksutella Tildalle kepit alusta alkaen. Parissa treenikerrassa saatiinkin pujottelu kuudella kepillä sujumaan ohjatessani oikealta puolelta. Ja ihan suht vauhdikkaasti jopa! Pudotus maan pinnalle tapahtui viime viikolla, kun tajusin, ettei Tilda hoksannutkaan pujottelua, kun ohjasin vasemmalta puolelta. Tänään oli se sitten projektina ja eipä siihen kauaa mennyt, kun pikkukettu jo pujotteli kuusi keppiä toiseltakin puolelta! Alotin naksuttelun kahden kepin välistä ja lisäsin toiset kaksi suoristaen ne pikkuhiljaa. Neljän kepin pujottelun onnistuessa lisäsin viimeiset kaksi keppiä ja annoin muutaman kerran pienen käsiavun. Ja näin molemmin puolin Tiitiäinen pujotteli hienosti kuusi kepukkaa! Vauhtia ja varmuutta yritetään lisätä seuraavaksi. Hyvä siitä tulee! :)

Tein Tildan kanssa vielä kontaktit läpi joka esteellä. Keinu on hieno ja vauhdikas, puomi vähän hidas, mutta varma. Aakin oli todella vauhdikas ja säpäkkä, kun loikkasin Tildan eteen. Katsotaan nyt, miten sen kanssa edetään... Pussia ollaan tehty viime viikkoina ahkarasti myös ja saatu möröt karkotettua. Sieltä se Tiipeli putkahtaa!

Hyvillä mielin siis taas vaihteeksi aksaillaan! Hyvä mieli täytyisikin aina olla mukana, sillä ilman sitä mistään ei tule mitään. Tildaan tarttuu oma ärsytykseni heti, sitäpaitsi agility on kivaa. :)



Auringossa kieriskellen kevätjäillä <3

Erinomainen!

Nyt on olo enemmän kuin iloinen ja onnellinen! Jännitys vaihtui tänään Eurassa riemun kiljahduksiin ja onnen kyyneliin, kun meille ojennettiin punainen nauha - "ja koira saa erinomaisen!"

Minun soma oma murumustakorvani pärjäsi kuin pärjäsikin taas yli odotusten. :) Jännitin kovasti etukäteen kuinka Tilda esiintyy. Lähinnä saanko tytön seisomaan nätisti ilman, että tarvitsee itse hermostua. Myös Tildan saaminen oikeaan vireeseen näyttelytilanteessa on välillä ollut hankalaa, joten siihenkin oli selkeä suunnitelma. Häkkiin vaan Tii odottelemaan, vaikka ääntä varmasti kuuluu ja hampaitakin kokeillaan kevythäkin verkkoon. Lopulta Tilda istuikin häkissä nätisti, välillä alustaa pöyhien ja pientä piippausta päästäen. Hyvin siis meni! Seisominenkin sujui tosi hienosti ja helposti. Ei tarvinnut siitä huolehtia. Liikkeisiin lähdöissä meinasi olla kettusen nenän kanssa ongelmia (ylläriylläri!), kun joku vei sitä tiukasti maata kohti, mutta näistäkin selvittiin. Oli se siis vallan mainio tapaus!

Ennen omaa luokkaa puhuttiin vielä Jonnan kanssa, että vähintään se keltainen nauha ja hyvä olisi saatava. Ja että toivottavasti ei Tilda saa hylättyä mustien karvojensa takia. Ahkerasti korvakarvoja on nypittykin ja Johanna-koutsi siisti Tiitelin tassut näyttelykuntoon... Tässä tulos:

"Erittäin hyvä tyyppi. Feminiininen. Kaunis pää ja ilme. Oikeankokoiset korvat. Oikeassa silmässä näkyvä vilkkuluomi. Kaunis kaula. Pitkä selkä. Riittävät etukulmaukset, hyvät takakulmaukset. Eturinta ja rintakehä voisivat olla syvemmät. Kaunis pitkä häntä. Oikeanlaatuinen turkki. Vapaat liikkeet." (Helin Kasuk-Tenson) JUN-ERI, JUK4

                                                                                                                                              

Kevätloma!

Siltä se todella tuntui! Ihana aurinko on helli meitä useaan otteeseen lomaillessani viime viikon ja päästiin kivasti treenailemaan ja touhuilemaan kavereidenkin kanssa. Muutamia synttäreitäkin päästiin kettusen kanssa viettämään. :)

Sellan 5v. synttäreillä Tilda, Hilpi ja synttärisankari :)

Maanantaina aurinko sitten saapui ja Sarin (sekä kameran) ja Sellan ja Hilpin kanssa lähdettiin siitä kiireesti Pyhäjärvelle nauttimaan. Koirat nauttivat jäällä juoksemisesta ja kevään merkit olivat selvästi ilmassa! Huippu loman aloitus! Olin myös todella iloinen Tildan käytöksestä. Vaikka jäällä oli muitakin ihmisiä ja koiria, ei pikkuketun tarvinnut kertaakaan lähteä ketään haukkumaan tai tervehtimään. Mitä nyt metsän puolella laulavat linnut aiheuttivat pientä murinaa. Pöljä Tii. :)

Hilpi-pikkuinen

Ihana kevät!

Isosisko ja pikkusisko

Vahinkoja sattuu. Tilda putosi vauhdin hurmassa kuoppaan!

Hepuli!

Kettunen 17 kuukautta

Viikkoon mahtui myös treeniä, kun raahattiin varista ja dameja lenkeillä mukana. Hienosti Tilda ottaa jo silloin tällöin kunnon otteen vaakusta ja noutaa sen liinan mitan päästä. Kannustusta ja motivointia tähän kyllä tarvitaan ja ainakin nyt on tunne, että parin noudon jälkeen ei meinaa kettua enää variksen tuominen kiinnostaa. Vai liekö se vielä sen verran vaikeaa, ettei jaksa sitten enää... Innostuu kyllä heti loikkimaan, kun vaakun ottaa käteen.

Pupu onkin sitten huippujuttu. Meillä on nyt pupunnahkadami, jolla treenataan ja jo sen esiin ottaminen saa Tildan silmät loistamaan ja pomput ulottumaan silmien korkeudelle. Pupua olen päästänyt Tildan noutamaan ilman liinaa ja ihanaa on ollut huomata, kuinka täpinöissään kettunen etsii pupun ja palauttaakin lopuksi. Pienen kaarroksen ja huomautuksen jälkeen tosin viimeksi, mutta kuitenkin!

Damien noutaminen on sekin ollut taas kivaa. Selvästi etsiminen on Tildalle mieluista, joten aika kauas olen yrittänyt markkeerauksenkin tehdä. Hyvin se hakee ja tähän mennessä kaikki damit on palautuneet! Hakuruudussa Tilda tekee töitä myös hienosti, mutta on usein nyt vaihtanut ensimmäisen damin toiseen. Tilda lähtee kyllä damia tuomaan, mutta matkalla jättää sen ja hakee toisen, jonka palauttaa. Mahtavalla innolla pikkukettu noutoon lähtee ja näyttää hyvillä mielin hommia tekevän! Kahdestaan näitä nyt ollaan taas vaan treenailtu, että mikä olisikaan tulos treenikaverin odottaessa lähettyvillä ja jonkun muun heittäessä dameja... Treeniseuraa otetaan siis vastaan!

Tokoa ollaan treenailtu nyt vähemmän noutamisen tullessa kuvioihin. Kaikkeen ei vaan oma aika riitä... Kuitenkin taitoja pidetään yllä ja hiljakseen yritetään eteenpäinkin pyrkiä. Liikkeestä maahanmeno ja seisominen on edelleen hitaita. Näitä treenataan. Noutokapulan (tai minkä tahansa esineen) pitäminen mälväämättä on myöskin tiukassa treenissä. Liikkeen aikana Tilda pitää kapulaa hyvin, mutta pysähtyessä heittää sen heti tai alkaa mussuttamaan. Uutta hauskaa treeniä tähänkin kaivattaisiin ennen kuin minulla sekä Tildalla menee hermot. Tokoseuraaminen on pannassa sekin ennen uuden hauskan treenin keksimistä.

Agility. Mieletöntä! Uutta intoa ja vauhtia on tullut silminnähden! Viime torstaina Tilda ei ollut tuntemattomasta syystä oma itsensä treeneissä, mutta vauhtia silti riitti kaatuiluun asti. Ratapätkässä sekä puomin että aan kontaktitkin sujuivat, jee! Kepit ovat nyt enää se meidän heikko lenkki. Testasin vähän Tildan kanssa naksuttelua kakkoskakkosten läpi menemisestä ja hetihän se kettunen tiesi, mitä piti tehdä. Jospa kuitenkin kokeiltaisiin päästäisikö niiden kanssa paremmin eteenpäin. Sain synttärilahjaksi aksakisan puoleen hintaan huhtikuun loppuun mennessä... Katsotaan päästäänkö lahjaa käyttämään.

Tulevana sunnuntaina meitä odottaakin jännittävät paikat, kun suunnataan Jonna mukanamme kohti Euran ryhmistä. Murumustakorvalle toiveissa olisi se valion arvoon tarvittava H..