Liidellen ja pujotellen

Pitkästä aikaa treenikuulumisia agilityrintamalta! Ollaan menty yhtä vuoristorataa Tildan kanssa. Joka toisesta treenistä olen lähtenyt itku kurkussa ja korvat sauhuten ja Tilda vastaavasti korvat luimussa maansa myyneenä. Joka toinen treeni onkin saanut sitten hymyn ulottumaan korviin saakka. Tänään oli se hyvä päivä!

Tehtiin 18 esteen möllirataa, sekä omia estetreenejä. Radan aloitus oli heti loistava, kun ohjausyrityksestäni huolimatta Tilda valitsi puomin hypyn sijaan. Oma vikahan tuo oli, kun luulin taas voivani ohjata kettusta vasemmalla kädellä. Huomattavasti parani meno, kun muistin ohjata tarkemmin. Tilda lukee ohjaustani edelleen superherkästi. Joku kouluttaja kehui Tildaa, kun se nuoreksi koiraksi lukee minua niin hyvin, mutta enpä tiedä... Hankalaa se vaan on. Toinen haaste radassa oli yllättäen aan kontakti. Jostain syystä Tilda ei taas ottanut kontaktia, vaan valahti alas. Ei auttanut tällä kertaa oma hidastelu, eikä ajoissa "ota" -käsky. Vasta, kun juoksin aalla Tiin edelle ja eteen, niin se pysähtyi kontaktiin oikein. Hyvä niin, mutta mistäpä taas tämä... Puomilla kontakti sujuu edelleen hienosti. Vauhtikin on tosin hitaampi kuin aalla.

Esteistä kepit tarvitsevat edelleen paljon treeniä. Hyvällä mallilla ne kuitenkin jo ovat. Päätin tässä jo aiemmin heittää ohjurit lopullisesti syrjään ja naksutella Tildalle kepit alusta alkaen. Parissa treenikerrassa saatiinkin pujottelu kuudella kepillä sujumaan ohjatessani oikealta puolelta. Ja ihan suht vauhdikkaasti jopa! Pudotus maan pinnalle tapahtui viime viikolla, kun tajusin, ettei Tilda hoksannutkaan pujottelua, kun ohjasin vasemmalta puolelta. Tänään oli se sitten projektina ja eipä siihen kauaa mennyt, kun pikkukettu jo pujotteli kuusi keppiä toiseltakin puolelta! Alotin naksuttelun kahden kepin välistä ja lisäsin toiset kaksi suoristaen ne pikkuhiljaa. Neljän kepin pujottelun onnistuessa lisäsin viimeiset kaksi keppiä ja annoin muutaman kerran pienen käsiavun. Ja näin molemmin puolin Tiitiäinen pujotteli hienosti kuusi kepukkaa! Vauhtia ja varmuutta yritetään lisätä seuraavaksi. Hyvä siitä tulee! :)

Tein Tildan kanssa vielä kontaktit läpi joka esteellä. Keinu on hieno ja vauhdikas, puomi vähän hidas, mutta varma. Aakin oli todella vauhdikas ja säpäkkä, kun loikkasin Tildan eteen. Katsotaan nyt, miten sen kanssa edetään... Pussia ollaan tehty viime viikkoina ahkarasti myös ja saatu möröt karkotettua. Sieltä se Tiipeli putkahtaa!

Hyvillä mielin siis taas vaihteeksi aksaillaan! Hyvä mieli täytyisikin aina olla mukana, sillä ilman sitä mistään ei tule mitään. Tildaan tarttuu oma ärsytykseni heti, sitäpaitsi agility on kivaa. :)



Auringossa kieriskellen kevätjäillä <3