sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Muista ohjata, vaikka on hienoa!

Noniin... Tamskin kisat kisattu lauantaina. Kolme agirataa Timo Teilerin tuomaroimana. Luokkanousu tavoitetta ei saavutettu, mutta paljon muuta kyllä. Agility Tildan kanssa tuntuu taas parhaalta! Meillä on vauhtia ja varmuutta. Paljon on rutiineiden onnistumisesta kiinni, millä fiiliksellä radalla mennään, mutta kun alusta asti kaikki loksahtaa kohdilleen, niin kisaaminen on helppoa ja hauskaa. Tänään se ehdottomasti tuntui siltä! Super-kettunen <3

Aamun ensimmäinen rata oli kivan vauhdikkaan oloinen. Meille oikein sopiva muutamine haasteineen. Näin Tildasta etukäteen, että nyt juostaan kovaa ja niin juostiin. Hilkulla oli muutama ohjaus, mutta kovasta vauhdista huolimatta pikkukettu seurasi ohjaukset upeasti. Puomin kontaktia jäin kyttäämään liikaa ja huitaisin Tildan putken väärään päähän. Menoa se ei onneksi haitannut. radan lopulla aan alastulolta Tilda hyppäsi nippanappa kontaktiin koskien. Otettiin aa kokonaisuudessaan uusiksi ja siinä hieno pysäytyskontakti. Ihana tunne, kun voi hyllyynkin olla tyytyväinen! Mutta miksipä sitä hyllyradallakaan hermostuisi, kun Pampula tekee parhaansa niin hyvin kuin osaa. :)

Toinen rata oli edellistä monimutkaisempi ja ahtaampi. Ihan niin varma fiilis ei enää ollut. Tildakin tuntui tahmeammalta alusta asti, eikä flowsta ollut tietoakaan. Melkein puoleenväliin tehtiin kuitenkin ihan ok rataa. Sitten puomin jälkeisellä hypyn takaakierrolla katsoin Tildan tiputtavan riman. Yhtäkkiä kaatuikin myös siivekkeet ja ferrari suistui radalta mukkelismakkelis siivekkeen alle. Jäin huolehtimaan sattuiko Tildaan pahasti, mutta se pinkaisikin jo puomille takaisin. Ei tainnut sattua, joten jatkettiin rataa huonolla menestyksellä. En ollut enää ollenkaan kartalla enkä saanut koottua itseäni lopun ohjauksiin. Huitomiseksi meni. Vasta kahdelle viimeiselle esteelle suunnittelemani ohjaus onnistui taas nappiin.

Viimeiselle radalle kokosin taas itseni ja taistelutahto löytyi viimeistään siinä vaiheessa, kun aa kannettiin pois radalta. On mennyt aan kontaktit vähän hyppimiseksi, mutta nyt sitä murhetta ei ollut. Tosin puomi suoritettiin kaksi kertaa. Profiililtaan rata oli paljon ensimmäisen radan tyylinen pitkillä esteväleillä. Ihan niin näpsäkkä Tilda ei enää jaksanut olla kuin ensimmäisellä radalla, mutta taas se teki hienosti parhaansa ja pinkoi minkä kintuistaan pääsi. Sen kanssa oli niin kivaa, että tuuletin jo ennen viimeistä estettä ja jätin ohjaamatta... Kettu juoksi ohi. Tulos 5, aika 44,66 ihanneajan ollessa 48s. Toiseksi tulleen koirakon aika oli 42,03, kolmannen 43,21, ja kyllä siinä viimeisen esteen uudelleen suorittamisessa ainakin se pari sekuntia tuhraantui. LUVA valui siis meidän ulottumattomiin oman tyhmyyden takia, mutta eipä haittaa. Tilda oli niin super ja me tehtiin agilitya yhdessä! :)

Sari kuvasi Tildan viimeisen radan: https://www.youtube.com/watch?v=ALab2PAfeM0&feature=youtu.be

P.S. Video paljastaa kontaktien olevan edelleen retuperällä kisoissa... Ihan liian myöhään muistutan Tildaa uudelleen ottamaan kontaktin. Treeniä! Ohjaaja on myös myöhässä muutamassakin kohtaa, koska ei vaan juokse.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti