Vanha vuosi ja uusi vuosi

Viimeistä joululomapäivää vietellään.. Ihan kiva toisaalta jo taas palata huomenna arkeen (saa ehkä tehtyäkin jotain), vaikka on ollut ihanaa lomaillakin tämä pari viikkoa. Vuosi vaihtui meillä rennoissa tunnelmissa, eikä rakettien paukettakaan tarvinnut sen kummemmin ilmoittaa. Viime vuonnahan Tilda oli vielä niin pikkuinen, että tuskin edes ymmärsi ihmetellä muutamaa rakettia, kun niin paljon muutakin maailmaan mahtui.


Helmikuussa 2012 järven jäällä ihmettelemässä

Mitä uutta ja ihmeellistä sitten viime vuoteen mahtui? Tammikuussa Tildan rokotukset saatiin kuntoon ja päästiin aloittamaan treenailut todenteolla. Olin suunnitellut Tildan kanssa harrastettavan tokoa, agilityä ja noutojuttuja ilman sen suurempia aikataulusuunnitelmia ja niinhän siinä sitten kävi, että talvi ja kevät toi tullessaan niitä kaikkia. Oli tunne, että kaikki harrastukset pitää saada alulle, kun Tilda on vielä pieni ja oppivainen ja sen pitää kokea kamalasti kaikkea. Sitä se sitten oli.. Käytiin tokon pentukurssia (josta oli kyllä suunnaton apu pienen Tiitiäisen kanssa), noutajien pentukoulutusta ja agilityä (johon hurahdettiin kettusen kanssa kumpikin ihan tyystin). Taisi kevääseen muutama match showkin mahtua ja viimeisenä pentunäyttely.

Näyttelytreenien lomassa...

Kesällä alettiin ottaa jo rauhallisemmin. Kaikkea ei vaan ehdi tehdä yhtäaikaa ja niin, että tulisi tehtyä ja treenattua kunnolla. Tokoa siis jatkettiin kotona se, mitä jatkettiin. Pääasiassa taisi meillä tällä saralla harjoitukset liittyä arkilenkkeilyyn ja hihnassakävelyyn. Tildan omapäisyys kun tuli esille erityisesti hihnalenkillä, kun hihnan päiden kävelynopeus ja suunta eivät ihan kohdanneet... Myös toisten koirien ohittamista harjoiteltiin (ja harjoitellaan edelleen tietyissä tilanteissa), ettei aina tarvitsisi mennä maahan odottamaan kaukaa tulevaa koiraa. Agility jatkui kesällä tehotreeninä, kun käytiin omatoimitreenejäkin tekemässä. Näin jälkeenpäin ajatellen suunnittelin treenit huonosti, eikä siksi edetty kuitenkaan yksittäisillä esteillä niin paljon kuin olisi voitu.Noutamisessa ei Tildan kanssa ole voinut kiirehtiä. Se on kehittynyt ajan kanssa ja varmaan kehittyy edelleen kakaran kasvaessa. Pieni toivonkipinä joskus taippareihin asti selviämisestä syttyi, kun kesän lopuksi Tilda viimein innostui uimisesta. Damilla noutaminen alkoi olla ihan hyvällä mallilla, mutta riistan kanssa Tii tarvitsee vielä aikaa. Kesällä Tilda juoksi myös ensimmäiset juoksunsa ja aiheutti huolta, kun ilmassa oli valeraskauden merkkejä.

Syksyn aluksi murumustakorvan kanssa pyörähdettiin näyttelykehissä tavoitteena päästä sieltä ilman hylkäystä tai edes hyvällä arvostelulla. Mäntyharjulta ja Hyvinkäältä ryhmiksistä saatiin kuitenkin kummastakin junnuluokasta EH ja JUK-2. Super hieno Tii! Toller showssa x-luokassa sijoitus oli kolmas. Tokoa jatkettiin syksystä taas jatkokurssin merkeissä ja haaveet alokasluokan liikkeiden kasaan saamisesta alkoi. Ihana uutinen syksyssä oli myös Tildan siskon löytyminen. Aava-siskoa treffattiinkin pariin kertaan. Agility on kuulunut ohjelmistoon koko vuoden ja vanha vuosi lopetettiinkin ensimmäisiin agilityepiksiin Tamskin tallilla.

Tilda ja Aava-sisko puistossa

Terveenä Tilda on ollut oikeastaan koko vuoden. Eläinlääkärissä ollaan käyty ainoastaan virtsatietulehdus epäilyn vuoksi (tulehdusta ei kuitenkaan ollut) ja valeraskauden takia turvonneiden nisien takia. Taisi yksi silmätulehdus tulla hoidettua siinä samalla.

Entä sitten uusi vuosi 2013? Agilityssa Tildan kisaikä tulee täyteen maaliskuun lopussa ja silloin jo yritetään päästä starttaamaan ykkösluokassa. Talven aikana on siis saatava kuntoon pussi ja aan kontakti, sekä oma ohjaus tarkemmaksi. Epiksistä haetaan varmasti myös varmuutta kisatilanteisiin. Aika sitten näyttää, millä tavoitteilla kisauralla edetään. Jos kolmosiin joskus pääsisi nousemaan... Agilitysta taitaa kuitenkin olla muodostunut meidän päälaji tällä hetkellä. Muiden lajien kanssa onkin sitten miettimistä. Etten taas kerää liikaa projekteja ja tehokas treenaaminen yhdessä lajissa jää vähälle... NOU1 -tulos taippareista on meillä kuitenkin pidemmän tähtäimen ehdoton haave. Keväällä alkaville taipparikursseille yritetään siis päästä Tildan kanssa ja panostaa noutamiseen ja työskentelyyn riistan kanssa. Jos sitten siltä näyttää, että Tildasta olisi taippareihin, niin sinne sitten. Tässä lajissa on edettävä kettusen mukaan, muuten ei tule mitään. Pieni varovainen toive kuitenkin heitetään tänä vuonna Tiin riistalle syttymisen suuntaan...

Toko saa jäädä siis taas lumien sulaessa omien kotitreenien varaan. Haluaisin siinäkin lajissa joskus tuloksia kokeista saada ja koska Tildassa on potentiaalia, niin kokonaan tokoa ei unohdeta. Otetaan sitä sivussa sitten, mitä ehditään. Tokon ja noutamisen väliltä punnitessani mietin, että taippareita kohti on mentävä nyt nopeammin ennen kuin varis kokonaan unohtuu. Tokoon meillä on paljon aikaa myöhemminkin.Mejää tai muuta jäljestystä olisi kiva kokeilla Tildan kanssa. Pieni mustakirsuinen kettunen voisi olla omiaan siinä ottaen huomioon sen tavan arjessa käyttää nenäänsä...



Näyttelykehissä pyörähdetään tänä vuonna valioH:n metsästyksen merkeissä, mutta siihen se sitten taitaa jäädä. Lonkat, kyynärät ja selkä kuvataan Tildalta nyt alkuvuodesta ja jospa silmätutkimuskin saataisiin tehtyä ennen kesää. Toivottavasti muuten ei tarvitsisi eläinlääkärissä ravata. Toisia juoksuja tässä jo taidetaan odotella, joten saa nähdä mihin väliin Tilda ne aikoo aloittaa. Ja kunhan ei valeraskausoireet taas saapuisi kylään juoksujen myötä. Mielenkiintoinen vuosi on kuitenkin taas edessä ja varmasti kaikkea kivaa se on tuomassa tullessaan! :)

Tilda 15 kk