Lomapuuhia kuvina

Joulu meni yhdessä hujauksessa vanhempieni luona ollessa! Siskoni oli siellä myös pyhien ajan, joten Tilda ja Lova pääsivät temuamaan oikein urakalla. Oltiin sisällä tai ulkona seurassamme oli kaksi pyörremyrskyä... :)

 

 

 

Lumihangessa kaveruksilla oli myös omat puuhansa...

 

 

Muutaman päivän riekkumisen ja valvomisen jälkeen oli hyvä käydä huilaamaan. Tildalle kaikki joulun tuoksut (erityisesti kinkku) olivat liikaa. Yhden yön se piippasi ja kyttäsi huoneemme ovea, jotta olisi päässyt keittiöön. Sukulaisten luona kun olimme jouluaterialla, kettunen istui yksin tyhjässä keittiössä ja ilmoitti itsestään välillä kimeällä haukulla. Kinkusta selvittiin kuitenkin. Onneksi oli Lupsa huolehtimassa.

 

 

 

Käytiin mummillakin kylässä. Fanni sai herkulliselta tuoksuvia paketteja ja mummokoira rouskuttelikin antaumuksella jäniksenkorvaa. Taisi se osata nauttia siitä enemmän kuin meidän ipanat, jotka hotkaisivat korvat muutamalla suupalalla saatuaan joulupakettinsa auki.

 

 

Tildan nenä on siis ollut supertarkkana ruoan ja lahjapakettien kanssa viime päivinä ja sama jatkui tänään, kun pääsimme Sarin ja Sellan kanssa aksaamaan. Kenttä oli täynnä tuoksuja ja ilmeisesti ohjaus putkeen oli ohjaus putken takana olevalle namille. Ääni avattiin treeneissä myös, kun odotettiin omaa vuoroa Sellan ja Sarin liidellessä esteillä. Kuinka kauas lie kuului, kun pikkukettu huusi suoraa huutoa ja riuhtoi kainalossani... Saatiin hyvää aksaakin tehtyä onneksi ja keppejä eteenpäin. Muistaisinpa vaan kiinnittää alusta asti enemmän huomiota omaan ohjaukseen ja siihen pieneen punaiseen, joka radalla mun kanssa on. Ihana pieni punainen onkin... <3 Me jatketaan lomailua!