maanantai 7. huhtikuuta 2014

Pieni punainen inspiraationi



Ihan pakahdun, kun mietin, mihin me vielä voidaan tuon pienen kettusen kanssa päästä. Pakahdun, koska se tosissaan tekee kaikkensa - ja millä valtavalla innolla! Pakahdun, kun saan olla tuon pienen punaisen paras ihminen. Pakahdun siitä katseesta, joka minuun usein nauliutuu. ♥

Pakahtumisesta voin puhua vuorotellen, minkä lajin kohdalla tahansa. Tilda tekee jokaisesta harrastuksesta mahtavan ollessaan niissä niin täysillä mukana ja nauttiessaan kaikesta. Nälkä kasvaa syödessä. Agility ja nyt - kohti taippareita. Se alkaa tuntua niin mahdolliselta, että huomaan rypeväni siinä tunteessa, kun oma kettuni noutaa lokin vedestä, hakee variksia ruudusta ja päälle jäljestää minulle pupun. Sitä ei ole vielä lähellekään tapahtunut, mutta niin usein Tilda treeneissä saa minut pakahtumaan ylpeydestä, ettei haaveilusta voi luopua.

Tänään aloitettiin taipparikurssi. Meillä oli harmillisesti vain damitreeniä, ensi viikolla toivottavasti myös riistaa. Tehtiin viiden damin hakuruutua, jonka jälkeen pari markkeerausta. Tildassa ei moitteen sanaa... Kuulemma vähän liian kauas se lähtee ruudussa vaan etsimisen innolla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että jos se ne damit ja varikset sieltä etsii ja palauttaa, niin antaa tehdä se vähän liian innolla juoksennellen. Haetutin vaan kolme damia tällä kertaa, kun tulivat niin puhtaasti ja käskynä ruudussa sekä markkeerauksissa oli hae. Elinan kanssa tätä käskysana -asiaa mietittiin joskus, kun ruudusta etsiminen aiheutti variksen tiputtelua ja pohdintaa tollerin päässä. Muutaman kerran olen nyt vaan käskenyt hakea ja se on näyttänyt toimivan.

Ennen taipparikurssia ehdittiin treenata itsekseen variksen kanssa. Nyt Tildalla on taas joku hyvä tatsi noihin lintuihin. Ihanasti se hakee variksen ja tuo useimmiten hyvällä otteella ja yhdellä nostolla. (Katsotaan vaan taas, kun Elinan ja Vilpun kanssa päästään treenaamaan, kuinka hyvin tuo...) Viime viikolla olin valtavan ylpeä siitä, kuinka juoksuinen tyttöni teki töitä, vaikka poikakoirat kirjaimellisesti ahdistelivat ympärillä...

Tästä on todella hyvä jatkaa eteenpäin. Ja sinne me suunnataan, kohti niitä suuria unelmia.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti