keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Pikkukettu fyssarilla

Tilda pääsi tänään Elina Karhumäen fysioterapiaan, kun muistin käyttämättömän lahjakortin laatikon pohjalla. Oli jo aikakin... Heti ulkona kävellessä Elina huomasi Tildan vasemman takajalan klenkkaavan jotenkin. Sitä seurattiin sisällä lisää ja näin sen itsekin. Jalka vaikuttaa "löysältä" ja kääntyy tassun kohdalta ulospäin Tildan kävellessä. Istuessa tai maahan mennessä Tilda käänsi vaihdellen toista takajalkaansa ulospäin. Pöydällä Elina tutki ja tunnusteli jalkaa, mutta ei löytänyt siitä mitään vikaa. Reisilihakset pikkuketulla olivat tasaisen vahvat molemmissa takajaloissa ja syvät lihakset muualla hyvässä kunnossa. Elina kehaisikin Tildaa lihaksikkaaksi tyttökoiraksi. Sain ohjeeksi pyytää eläinlääkäriä tutkimaan Tildan polvet ja kintereet kun seuraavan kerran lääkärillä käydään. En tiedä pitäisikö polvet kuvauttaakin... Kuitenkaan kettunen ei arista tai onnu jalkaansa, eikä hyppäämisessäkään ole ongelmia. Elina antoi ohjeeksi tasapainotyynyllä tai jakkaralla staattisen pidon treenaamisen. Ei turhaan olla doboiltu!

Tildaa muuten käsiteltäessä löytyi jumi rintarangasta ja pieni kireys vasemmalla niskassa. Rintarangan kohdalla lihakset olivat kuin kumia ja Tilda selvästi aristi käsittelyä aluksi. Agilitykoiran tavallinen jumipaikka, joka rangan kierroissa ja venytyksissä jää helposti venyttämättä. Tähän Elina antoi kotiohjeeksi rullavenytyksen, jossa kyljellään makaavan koiran rintarangan alle laitetaan parin minuutin ajaksi pyyherulla tai vastaava. Samalla lihaskalvoja voi hieroa auki käsillä tai piikkipallolla. Tildan lannerangassa oli jumia myös jonkun verran ja samaa rullavenytystä voisi käyttää siihenkin. Oikean lonkankoukistajan kohdalta Elina löysi trigger-pisteen, joka saatiin onneksi helposti rikottua. Tilda sai myös akupunktiota vastaavaa käsittelyä muutamiin kipupisteisiin.

Hauskaa oli taas katsella Tildaa pöydällä makaamassa. Jokaiseen pieneenkin ääneen oli pakko reagoida haukahtamalla tai murisemalla. Elina nauroi Tildan olevan nimensä veroinen ja terävä herkkis. :) Onneksi käytiin, kun kireyttäkin nyt selvästi oli. Tilda ei rentoutunut ollenkaan niin kuin joskus aikaisemmin ja siitä huomasi kyllä, että tiettyjen kohtien käsittely teki kipeää. Kettunen saatiin kuitenkin parempaan kuntoon! Mietin, että kumma ettei aiemmin tällaisia jumeja ole löytynyt, mutta onhan tässä reilussa puolessa vuodessa paljon tapahtunutkin. Pari viikkoa kolmella tassulla hyppien on saattanut myös olla mukana aiheuttamassa lihaskireyttä... Ehkä. Nyt pikaisesti piikkipallon ja Ikean lastenjakkaran ostoon!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti