...kunnes ensi viikolla uudet kujeet agiliitelyn suhteen! Hannan treeneissä oltiin torstaina kuitenkin viimeistä kertaa tältä erää. Haikea mieli vähän jäi, puolisen vuotta tässä oltiinkin Hannan valmennuksessa oltu. Tunnelmaa latisti myös kepit, jotka eivät sujuneet sitten millään. Edellisellä kerralla oli sama juttu. Tuplaväli ohjureissa koitui hankaluudeksi, vaikka joskus aiemmin Tilda on mennyt senkin hienosti ilman ongelmia. Mikälie unohdus kettuselle tullut... Positiivista oli kuitenkin ratapätkä, jossa sain välistävedot menemään aika hyvin nappiin! Niin se vaan on omasta ohjauksesta kiinni, kuinka koira radan lukee. Välillä tuntuu, että Tii osaa ja minä en. Keinuakin tehtiin eteenpäin. Siinä sainkin olla pikkuketusta ylpeä! Aiemmin Hanna on laskenut keinun alas, mutta nyt parin laskukerran jälkeen Tilda meni keinun ihan itse. Ja hienosti menikin, kontaktille pysähtyen. :)
Viime treeneissä meillä on ollut työn alla taas lelupalkan palauttaminen. Ostin Tildalle uudeksi palkkaleluksi nahkaisen ja vinkuvan patukan, joka onkin ilmeisesti huomattavasti parempi lelu kuin edellinen motivointipatukka. Edellisen lelun Tii toi mulle ilman rallatuksia ja pystyin hyvin palkkaamaan sen. Nyt kuitenkin lelu on sen verran kiva, että sillä palkkaaminen aiheuttaa juoksentelun ympäri kenttää. Namilla Tildan saa juuri ja juuri luokse, mutta hyvin se pitää huolen, että en nappaa lelua siltä. Viime treeneissä muutaman kerran houkuttelun jälkeen treenin lopussa sain jo lelua takaisin, mutta varmasti jokunen treenikerta tästä eteenpäinkin menee siihen, että harjotellaan lelun tuomista ja yhdessä leikkimistä. Toinen meidän harjottelunpaikka on passiivisuus. Tildan on tosi vaikea odottaa kentän laidalla omaa vuoroa, saati sitten katsella muiden agiliitoa. Eikä pelkkä pieni piippaus riitä tässä kohtaa... Muistan kyllä joskus saaneeni ohjeen, että tollerin kanssa passiivisuustreeni on aina hyvästä, motivointi kun ei ole ongelma.
Maanantaina alotettiin Tildan kanssa tokon jatkokurssi. Olin vähän huolissani, että onko kurssi meille sopiva, kun ollaan tokon alkeet jätetty kokonaan välistä. Tokon pentukurssilla ollaan kyllä käyty ja Nuuskuilla peto-kurssilla, sekä sitten itsenäisesti treenailtu jo alokasluokan liikkeitä. Ihan sopivalta kurssi kuitenkin vaikutti, on se Tiitii sen verran taitava! Aluksi käytiin kyllä kamppailua siitä, voiko märkään ja kuraiseen maahan istua ollenkaan... Alotettiin tokotreenit peruspujottelulla. Meidän vahvuus ei näkynyt tällä kertaa, kun nenä meinasi koko ajan viedä pikkukettua harhateille. Loppupujottelusta kontakti pysyi paremmin ja kouluttaja sitä kehuikin. Sitten tsekattiin perusasennot ja luoksetulo. Perusasento oli kuulemma Tildalla vähän vino välillä. Peilin eteen siis treenaamaan ja palkkaamaan vain suorasta asennosta. Teen myös huomaamattani vieläkin pienen apuliikkeen kädellä, josta jo pitäisi päästä eroon. Luoksari on meillä myös hyvällä mallilla, kunhan saadaan tuo perusasento täysin suoraksi. Kouluttaja kuulosti yllättyneeltä, kun sanoin Tildan tulevan luokse suoraan perusasentoon "sivu" -käskyllä. Taitava Tii ja yksi liike täysin valmis!
Ensi viikolla jatketaan tokolla ja aksan uusilla kuvioilla. Taidetaan myös ottaa paljon metsässä juoksemista ja ehkä vähän noutoja siinä sivussa. Tuntuu tyttönen saaneen juoksunjälkeisen olotilan voitettua ja on nyt täynnä energiaa ja intoa. Tästä onkin jo aikaa, kun viimeksi Tilda on näin paljon hyppinyt, loikkinut ja riekkunut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti