Lotta oli tehnyt pitkän 31 esteen radan, joka vaikutti meille aika haastavalta. Haastetta olikin myös ohjaajalla radan muistamisessa! Rata tehtiin pätkissä, mikä olikin hyvä juttu. Pääsin palkkaamaan Tildaa keskellä rataa ja usein. Sitä liian harvoin tulee tehtyä, kun aina yrittää vaan rämpiä radan alusta loppuun onnistuneesti. Alkupätkä tehtiin esteillä 1-8. Jätin Tildan kolmen esteen taakse. Onneksi se pysyy lähdöissä! (Tässä kohtaa huikkasin Lotalle, että katsotaan saako tuo hepulin eikä kuuntele. Ei saanut!) Pituuden kohdilla tein Tildalle jarrun ja sainkin sen hyvin käännettyä seuraavalle hypylle. Putki ja muuri ohjattiin leijeröintinä puomin toiselta puolelta. Tässäkään ei mitään ongelmaa, vaan upeasti kettunen ohjautui muurille ja kepeille, vaikka olin kaukana. Pujottelukin oli Tildalta itsenäistä, eikä se häiriintynyt minusta ollenkaan. 9-11 oli alkuun tahmeaa, mutta kun Lotan neuvoilla ohjasin 10-11 laidan puolelta, reilusti Tildaa edellä ja liikuin koko ajan, saatiinkin kohdasta vauhdikas ja helpon tuntuinen. Kontaktit olivat tänään myös ok.
Pätkässä 14-20 oli viidessätoista sama ohjaus kuin kympissä. 17 sekä 19 jälkeen valssi. Liikkeessä pysyminen oli tässäkin tärkeää. Lisäksi Lotta muistutti useaan kertaan pitämään vartalon pystyssä. Ylipäätään kun kumarrun ja yritän muka ottaa Tildaa haltuun, saankin sen vaan pysymään kauempana ja hiljentämään vauhtia. Selkä ylös siis! Esteillä 20-22 pakkovalssi lähelle siivekettä ja valssi. Tilda ei millään meinannut mennä mustaan putkeen ja väkisin olisi halunnut aalle. Sama musta putki on ennenkin ollut outo ja Tilda on viettänyt siellä aikaa pitkän tovin, se ei siis yhtään houkutellut pikkukettua. Kontakti-putki erotteluita treeniin! Loppupätkä 22-31 oli taas vauhdin hurmaa. Ainoastaan esteen 23 takaakierto tökki, mutta luulen, että osasyy oli mustan putken hidastama vauhti. Putken jälkeen liikkeessä valssi hypyn toiselle puolelle ja oma linja suoralla kohti ensimmäistä keppiä. Hyvin Tilda haki kepit näinkin hankalasta kulmasta. Kyllä se on pujotteluun varmuutta saanut paljon! Nyt jopa tuntui, että Tilda kuunteli käskyäkin kepeille ja sujahti sisään kovastakin vauhdista.
Olinpa supertyytyväinen ferrariin! Onneksi saatiin oikeasti hyvä treeni ja kummallekin hyvä mieli agilitysta. Ja ilman sekoilua ja hepuleita! Välillä sain herätellä Tildaa ja se selvästi väsyi puolessa välissä treeniä, kun jäätiin hinkkaamaan jotain kohtaa. Herkkis kakara. :) Hyvin Tilda tulee ohjauksiin, kun vaan ohjaaja olisi taitavampi. Täytyypä alkaa enemmän kiinnittää huomiota itseensä ja hakea aina välillä näitä uusia tuulia koulutuksista. Nyt kuitenkin luottoa pikkuketulle ja minulle vauhtia selkä suorana! Ihana tunne, kun ei malta odottaa seuraavaa agitreeniä!
 |
| Kilttinä tyttönä Tilda opiskeli radan etukäteen! |
 |
| <3 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti