Tokoilua kokeenomaisesti

Olen tullut siihen tulokseen, että Tilda paineistuu ja stressaantuu koe- ja kisatilanteista sen verran, ettei se pysty parhaimpaansa. Agilityssa paineistuminen ilmenee juoksentelulla ympäriinsä ilman korvia, tokossa se näkyy haisteluna ja haahuiluna (ja aivasteluna!). Niimpä ilmoitin meidät treenaamaan tokon koetilannetta Tamskin järjestämään kokeenomaiseen treeniin. Pohdin alkuun, mitä liikkeitä ilmoittaisin meidän tekevän. Jokainen koirakko sai tehdä enintään kolme liikettä sekä ryhmäliikkeet. Lopulta päätin valita Tildalle helpoimpia liikkeitä ja keskittyä ottamaan kaiken irti koemaisesta tilanteesta.

Yksilöliikkeet tehtiin ensin. Olin valinnut Tildalle seuraamisen kytkettynä, liikkeestä mahanmenon ja luoksetulon. Seuraaminen oli aika väljää, eikä ollenkaan taas sitä mihin Tilda pystyy. Täyskäännöksissä se jäi edelleen matkasta. Liikkeestä maahanmeno aiheutti taas aivastuksen samalla hetkellä kun liikkuri sanoi "käsky". Odotin, että Tilda toipui aivastuksestansa, mutta jouduin silti sanomaan tuplakäskyn. Loppu liikkeestä oli hyvä. Luoksetulo tehtiin, jotta Tildalla olisi kivaa ja täyden kympin luoksarin kettunen tekikin. Pienen nenän hipasun tunsin kädessä, mutta suurempaa loikkaa sivulle ei kai tullut.

Ryhmäliikkeistä meille tehtiin ensin luoksepäätävyys. Yhtään ei tarvinnut tällä kertaa Tildan pakoilla, vaan reippaasti se otti "tuomarin" vastaan. Paikkamakuu jouduttiin ottamaan kaksi kertaa, kun ensimmäisellä kerralla Tildan vieressä maannut urostolleri päätti karata kettutytön kimppuun. Kiltisti Tilda tuli luokse, vaikka pari muuta jatkoivat rallia. Uusinta tehtiin varmistaen, ettei kukaan karkaa mihinkään. Tilda jäi hyvin paikalleen, mutta puolessa välissä aikaa venytti itsensä pitkäksi. Mulkaisin mahdollisimman vihaisesti ja lopun aikaa kettunen pötköttikin samppiasennossa koivet ojossa. Mutta pysyi! Ihan ei ehkä ollut kaksi minuuttia tuo paikallaolo (tai sitten se meni hurjan nopeasti) eikä se kympin suoritus ollut muutenkaan, mutta olinpa tyytyväinen pieneen. Jotain ollaan saatu aikaan sitten viime kokeen, kun Tilda ei pysynyt paikalla ollenkaan ja ryömi... Hyppyä päästiin treenamaan myös lopuksi ja senkin Tilda hoiti nyt oikein mallikkaasti.

 

Koetilannetta lähdettiin treenamaan, joten sitä pitää nyt pohtia. Tilda käyttäytyi kehässä oikeastaan aika samanlailla kuin viimeksi kokeessa. Se oli jotenkin omissa maailmoissaan, vaikka ei lähtenyt mihinkään haahuilemaan. Se näpäkkä ja innokas treeni-Tildaa ei ollut mukana. Hallissa ennen meidän vuoroa oltiin vaan. Tilda meinasi kiljua aluksi, mutta lopulta se tyytyi piippailuun ja makoiluun. Kehään olisin kaivannut Tildalta enemmän innokkuutta, joten voi olla, että oleilutin sitä hallissa liian pitkään. Saisiko vireen kohdilleen, jos vasta viime hetkillä menisi halliin, leikkisi jopa vähän ja kävisi töihin? Ennen paikkamakuuta leikittiin Tildan kanssa ja nostin virettä vähän, jolloin Tilda piippasi luoksepäästävyysrivistössä, eikä peppu meinannut pysyä maassa millään. Toisaalta yksilöliikkeissä ei tarvitse pysyä paikoillaan sivulla pitkiä aikoja, vaan enemmän niissä touhutaan. Olisi kiva vielä lähiaikoina päästä kokeilemaan tätä toista metodia: suoraan enemmän riekkumisfiiliksillä hommiin. Joskushan olin sitä mieltä, että Tildalle on parempi, kun ei tarvitse odotella, vaan melkeinpä suoraan autosta töihin. Mihin lie tämäkin ajatus matkan varrella kadonnut!