lauantai 11. tammikuuta 2014

Back in business!

Sairasloman takia ei olla Tildan kanssa voitu moneen viikkoon muuta kuin treenailla itsekseen, lenkkeillä ja ottaa rennosti. Nyt on kuitenkin huilit huilattu ja paluu arkeen on alkanut! Eilen saatiin Jonna ja Lova yökylään ja tänään käytiin rentoutuneina hakemassa Janakkalasta ALO1-tulos!

Tauko taisi taas tehdä Tildalle hyvää, vaikka jännittikin viedä se yhtäkkiä keskelle koetta. Koekutsussa kun vielä oli ilmoitus tuomarin vaihdoksesta sekä siitä, että alokas ja avoin luokka kisattaisiin rinnakkaisissa kehissä yhtäaikaa, perhoset lennähtivät mahaani kertapyrähdyksellä. Yritin kuitenkin viedä ajatukset Tildan osaamiseen ja siihen kuuluisaan luottoon... Tulos oli tämä:

Luoksepäästävyys 7 Juoksutarkastuksessa Tilda rähähti tuomarille yllättävästä pyllyyn koskemisesta. Luoksepäästävyydessä tuomari ei sitten uskaltanut tulla luo, vaan kysyi tuleeko Tilda päälle. Ikinä ei ole tullut... Käski meidän tulla tuomarin lähelle ja moikkasi Tildaa varovasti. Tiipu pakitti pari askelta niin kuin aiemminkin ja tuomari antoi olla.

Paikalla makaaminen 7 Ryömimistä... Mutta vaan pari koiranmittaa! Edistystä! Vino perusasento lopussa.

Seuraaminen kytkettynä 7½ Haistelua, jäämistä ja alkukankeutta.

Seuraaminen taluttimetta 8 Paljon parempaa kuin kytkettynä! Vino perusasento liikkeen keskellä. Lopuksi jouduin käskemään Tildan sivulle, kun kettu jäi seisomaan ja vinohan siitäkin sitten tuli.

Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 7 Tilda meni vinoon maahan ja jouduin antamaan kaksoiskäskyn perusasentoon.

Luoksetulo 9 Loikka perusasentoon.

Seisominen seuraamisen yhteydessä 10

Estehyppy 8½ Tirppa istui ennen käskyä.

Kokonaisvaikutus 8

Pisteet yhteensä 161, ALO1
Tuomari Hannele Pörsti



Tuomari ei puhua pukahtanut yksilösuorituksen aikana ja seisoi vaan kehän laidalla arvostelemassa. Eipähän tarvinut odotella liikkeiden välissä, toisaalta ei kyllä saanut palautettakaan. Ryhmäliikkeissä minua jännitti hurjasti ja niin taisi jännittää Tildaakin. Toisen kerran kehään mentäessä oli paljon luottavaisempi ja rauhallisempi mieli ja näkyihän se Tildassakin. Sain sitä jopa innostumaan liikkeiden välissä! Kokonaisuudessaan olen super tyytyväinen pikkuketun työskentelyyn. Yksilöliikkeissä se oli ihanasti mukana (lukuunottamatta ensimmäistä seuraamiskuviota) ja teki parhaansa. Paikkamakuussakin tiedän Tildan todella yrittäneen tehdä niin kuin kuuluu. Ei vaan ihan pystynyt vielä siinä tilanteessa. Kaksi naista tuli juttelemaan paikkiksen jälkeen ja toinen sanoikin, ettei tyttö taida olla vielä valmis olemaan erossa mammasta. Taitaa olla näin... Kuultiin myös arvaus Tildaa koskien: Onko sen laji agility? Jep!

Jos vielä ennen koetta pohdin, siirrymmekö suoraan avoimeen 1-tuloksen saatuamme vai jäämmekö tavoittelemaan koulutustunnusta, niin nyt se on selvä. Me molemmat tarvitsemme kokemusta ja varmuutta kokeisiin ja niin kuin tuntematon nainenkin sanoi - "se ei ole valmis vielä". Paikkamakuu ja luoksepäästävyys ovatkin niitä, joita tarvitsisi päästä treenaamaan paljon ryhmässä. Enimmäkseen muutenkin kun meidän tokoilu on kahdestaan treenailua ulkona... Siihen nähden hallikoe on aivan toista maata. Jospa jostain ilmaantuisi keväälle tokoryhmä tai kurssi. Voisi kettunen huomata, että kyllä siellä rivissä muutaman minuutin voi maata ja se tuomari vaan nätisti tervehtii.

Kerrankin nyt, kun ei tarvinut harmitella Tildan työmoodia, voi kiinnittää huomiota liikkeiden tekniikkaan ja pikkuvirheisiin. Vinot perusasennot (joita harvoin treeneissä näkyy), seuraamisen väljyys, hyppy, luoksetulon loikka... Monta asiaa olisi, johon voisi puuttua, jos osaisi tai jos olisi joku, joka katsoo ja kertoo, mitä voisi tehdä toisin. Niin... Treeniryhmä meille kiitos. Ei me tässäkään lajissa taideta osata ihan kaksistaan edistyä.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti