Lokki tuli!

Taipparikurssia on käyty nyt jo neljä kertaa eli enää yksi treeni odottaa ensi viikolla. Viime viikosta ei suurempaa kerrottavaa ollut... Tutustuttiin varikseen ja pupuun sekä tehtiin hakuruutu variksilla. Tulos oli sellainen kuin odotinkin. Varis oli täysin sula, joten Tilda ei ottanut sitä kunnolla kantoon. Suurella motivoinnilla ja variksen kopittelulla saatiin kettunen nappaamaan varis, mutta eipä siitä kantamista tullut. Hakuruudulle kävi sitten yllättäen, niin ettei sieltä mitään tullut. Nyt olen sitten kotona naksutellut Tildalle sulan variksen nostamista. Kylppärissä tämä sujuu ihan hyvin ja Tilda tuntui jopa innostuvan. Metsässä olikin sitten muita kiinnostavia hajuja... Sukkaa vaakun päällä voisi vielä testata. Pupua Tii ensin haisteli kovasti ja otti sen sitten kantoon, kun vähän innosti. Samaan suuntaan mun kanssa en Tildaa ja pupua kyllä saanut kulkemaan.

Tänään sitten oli vuorossa vesitöitä ja jälkeä. Ensin tutkittiin lokkia maalla. Selvästi lokki oli kaikille koirille mieluisampi kuin varis. Useampi tolleri otti lokin suuhun, kun kopiteltiin ja vieras ihminen hetsasi lokilla. Myös Tilda. Vähän oli kyllä iso lokki hankala pienen ketun suussa... Päivän lempparina jokaisella koiralla taisi olla uiminen! Ihania loikkia veteen nähtiinkin! Tilda lähti muita huomattavasti hillitymmin veteen, vaikka intoa noutoon piisasikin. Tarkkaa työtä Tiiteli tekikin ja toi ensin damin ja seuraavaksi lokin ilman turhia mietteitä. Miten hieno likka! :) Vähän sivuun Tilda lähti tuomisiaan kummallakin kerralla palauttamaan, mutta kun menin vastaan, niin dami ja lokki tulivat käteen. Ohhoh!

Jälki vedettiin variksella ja kaadoksi laitettiin kestokani oikealla pupulla maustettu sukka lisukkeena. Taippareissahan jälki vedetään kanilla ja kaatona on kani, joka koiran täytyy tuoda ohjaajalle. Tilda eteni jäljellä hyvin ja kävi pupun luona sitä ottamatta. Matka jatkui jäljen lähettyvillä pyörien ja ihmetellen. Kutsuin Tildan luokse ja lähdimme yhdessä etenemään jälkeä pitkin. Hienosti Tii johdatti minutkin pupulle, mutta käveli itse sen ohi jättäen pupun melkein huomiotta. Vasta, kun näytin Tildalle pupun ja tarjosin sitä, pikkukettu otti sen kantoon ja toi pois metsästä. Tiellä sain kehotuksesta pupun käteenkin.

Tätä treenin jälkiasiaa pohdimme kurssilaisten kanssa sivussa. Voiko jäljen vetää variksella, jos sen päässä on kuitenkin kani? Eikö ole aika ristiriitainen tehtävä seurata variksen hajua ja päätyä pupulle? Eihän siinä voi ymmärtää, että pupu on tarkoitus hakea, jos jälki on eri. Etenkin, kun ihminen jälkivariksen kanssa seisoi metsän reunalla. Huomioitiin, että varmaan jokainen tolleri seurasi kyllä jäljen, mutta jätti pupun maahan ja kävi katsastamassa ihmisen, jolla jälkivaris oli. Kultaiset taas taisivat kumpikin hakea hienosti jäljen päästä pupun. Näkyykö tässä myös kultaisennoutajan ja tollerin ero: tolleri miettii, miettii ja kyseenalaistaa, kun taas kultsu päätyy helposti lopputulokseen, että tämä sen on pakko olla ja ottaa kanin. Itse, kun olen vetänyt Tildalle jäljen kaninnahkadamilla ja jättänyt saman "pupun" kaadoksi, on Tiiteli jäljestänyt ja tuonut pupun käteen. Tiedä sitten varmasti, mikä tässä treenissä oli...

Hienoa kuitenkin, että lokki tulee vedestä ja pupunkin uskon olevan Tildalle helpompi kannettava kuin varis. Pieni toivo taas taippareita kohti luotu! Ensi viikolla viimeistään päästään kuuntelemaan ampumistakin ja noutamaan suolammesta. Suorannasta veteen menemistä ehkä käydään ennen sitä harjoittelemassa vielä, ettei Tildan tarvitse kauhoa damia tai lokkia rantaan... ;)