Retki Seitsemisen kansallispuistossa

Lomani päätökseksi ja vapaan viikonlopun kunniaksi lähdimme eilen koko perhe Seitsemisen kansallispuistoon. Suunniteltu reitti oli n. 12 km. Aika sopiva matka olikin pieneksi päiväretkeksi. Haaveeksi jäi yhden yön telttaretki Tilda mukana.. Katsotaan, milloin saadaan sellainen toteutettua.

Lähtö

Kettu ylös suosta

Nuuskuttelua

Ruokapaikka

Lunki vahtikoira

Mötkö

Pitkäjärvi

Konna polulla

Hörppy joesta

Ihana rasittava Tiitiäinen. Ihmisiä tuli muutamia reitin varrella vastaan ja ajauduttiin taas pohtimaan kettusen käytöstä. Mikä siinä on, että yllättäen vastaantulevat ihmiset saavat Tildan haukkumaan kohjona häntä pystyssä? Epävarmuus, puolustaminen? Niin kuin aiemminkin olen sanonut, korvat sulkeutuvat kun kohde on lukittu. Kun tulen itse perässä Tildan luokse ja kävelen tyynesti ohi vieraista, voi kettunenkin jatkaa matkaansa. Myös kun otan Tildan kiireesti hihnaan, on ohikulkijat haukuttava. Jotain erikoista tilanteessa nyt on... Varmasti Tilda on nyt jo oppinut epävarmaksi yllättävävieras -tilanteessa ja oma kiihtymiseni saa aikaan juuri sen ei-toivotun reaktion. Mutta kuinka tilannetta voisi treenata positiivisen kautta ja olemalla itse rentona, kun en voi testata vieraiden vastaantulijoiden kohdalla, että lähteekö Tii haukkumaan vai sattuisiko pysymään namilla nätisti sivulla?

Kiva puoli Tildan retkeilyssä oli se, että pikkukettu pystyi olemaan koko nuotiopaikalla olomme ajan hihnalla kiinni puussa ilman jatkuvaa kiljumista ja rempomista. Olin jopa vähän yllättynyt tästä. :) Tarkkana koirana Tilda toki aluksi haukkui kaikki möröt (äänet, epämääräiset mättäät ja vastarannalla haukkuvan kaikukoiran), mutta ajan kuluessa saatettiin kumpikin lähteä rantaan ja Tilda jäi hiljaa paikalleen. Nuotiopaikalla samaan aikaan ollutta pariskuntaa ja koiraa Tii piti koko ajan silmällä myös, mutta jätti heidät rauhaan.

Taidan tähän vetää johtopäätöksen, että kaivataan rauhoittumis-/passiivisuustreeniä sekä yllättäviä ihmisiä. Ehkä mennään joku aurinkoinen päivä vaan istuskelemaan tuohon lähipuistoon ja odotetaan, että ohikulkijoita tulee rappusia ylös. Josko se auttaisi joskus... Kaikenkaikkiaan meillä oli mahtava retkipäivä! Pian uudestaan teltan kanssa!